"Pingasut uku pingaaruteqarput!"

Hans Solmssen qaqqani ilitsersortaavoq Maniitsumi/Kangaamiuni ukiuni kingullerni 13-ini sulisimasoq. Kalaallit Nunaanni helikopterimiit sisorartitsinermi avatangiisit pitsaasut qanoq pilersinneqarsinnaanersut pillugit isumaliutai atuakkit.


"Helikopterimiit sisorartitsinermi avatangiisit pitsaasut qanoq pilersinnissaanut pingaartitassat arlaqarput. Isumaga naapertorlugu isumalluutit pingaartut pingasut taakkununnga ilaapput."

Kikkut pisisartuusut ilisimaarikkit

Pinngitsoorani pingaarnerpaaq tassaavoq pisisartut, sapaatip akunnerani helikopterimiit sisorarnissamut 80.000 kr.-nik atuinissamut akissaqartut. Pisisartut taamaattut sakkortuumik piumasaqartarput, qaqqani ilitsersortit nunani tamalaani allagartallit peqatigalugit helikopterimiit sisorassagaanni industriimi pitsaassuseq nalinginnaasoq ilisimaarilluartarpaat, taavalu aamma Kalaallit Nunaannut pinertik sioqqullugu nunarsuarmi tamarmi sumiiffinni allani annertuumik helikopterimiit sisorarneq ingerlattarsimassallugu.

Inuit taamaaliortartut amerlanngitsunnguupput, angallassisartut kikkut isumannaallutillu tatiginarnersut paasiniarlugu imminnut attaveqatigiittartut. Pisisartut amerlanersaat tusakkat naapertorlugit pisarput, helikopterimiit sisorartartumit allamit innersuunneqarneq tunngavigalugu angallassisartumut inniminniisarlutik.

"Pinngitsoorani pingaarnerpaaq tassaavoq pisisartut, sapaatip akunnerani helikopterimiit sisorarnissamut 80.000 kr.-nik atuinissamut akissaqartut."

"Marc, Candice uangalu isumaqatigiissimavugut nunap ilusai assigiinngitsut ingerlanniarlutigit pisisartuutitta kisimiinnermik misigisartagassaat, helikopterimiit sisorartitsisartut iluatsitsilluartumik ingerlasut allat neqeroorutigisartagaat, qularnaatsumik misigisarniassammassuk."

Helikopterimiit sisorarfissaq sukumeeqqinnaamik qineruk

Isumalluut alla pingaartoq tassaavoq qaqqaqarfik, attaveqaatinut helikopterip ingerlannissaanut pisariaqartumut qanikannersumiittoq, attaveqaallu taanna napparsimaveqassalluni ajutoortoqassagaluarpat piareersimasuutaasutut naatsorsuutigineqassagami. Nunarsuarmi sumiiffeqarpoq amerlasuunik piumasaqaatinik taamaattunik naammatsitsisunik. Kalaallit Nunaallu taassuma saniatigut kulturikkut misigisassamik takorannersumik neqerooruteqarsinnaalluni.

Helikopterimiit sisorartitsinermik ingerlataqartartut ataasiakkaat tamarmik immikkut nunap ilaanut ’kisermaassaminnut’ tikitassaqartarnerat isumannaatsumik angallassisinnaaneq kisiat qularnaarneq ajorpaa kisianni aamma misigisassaq asseqanngilluinnartoq pisisartut taamaattut ujartortagaat qularnaartarlugu. Kangaamiuni eqqaanilu maanna angallassininni pissutsit imaapput nunap immikkoortua  annertooq attorneqarsimanngitsumik aputitalik pisisartuutinnut qularnaarutaasarpoq, helikopterimiit sisorartitsinerup sullugisassaanngitsup pisariaqartitaa.

Marc, Candice uangalu isumaqatigiissimavugut nunap ilusai assigiinngitsut ingerlanniarlutigit pisisartuutitta kisimiinnermik misigisartagassaat, helikopterimiit sisorartitsisartut iluatsitsilluartumik ingerlasut allat neqeroorutigisartagaat, qularnaatsumik misigisarniassammassuk. Tuniniakkavut marluk assigiinngilluinnarmata ukiut ingerlanerini suleqatigiissinnaasimavugut suliffeqarfiutivullu maanna angissusiat tikillugu siuariartortissinnaasimallugit. Pisisartut pisoorsuit Kalaallit Nunaannut sisorariartarnissaannut kajungilersinnissaat  ullumikkut unammilligassat annersaraat. Suliffeqarfiutitta siuariartuinnarnissaat eqqarsaatigalugu Kangaamiuniit Maniitsumiillu ikiorneqarnerput suleqatigineqarnerpullu pingaarluinnarpoq.

Qaqqani ilitsersorti ilinniarsimasoq pisariaqarluinnarpoq

Isumalluutit pingaartut pingajuat tassaavoq qaqqani ilitsersortimik misilittagaqartumik peqarnissaq, pisisartut taamaattut nunap ilusaasigut piuminaaqisukkut Maniitsup Kangaamiullu eqqaaniitsutigut ammut siulersornissaannut.

Tamaani sisorarneq assorsuaq naammaginarpoq ammukajaat piuminaaqisut pissutigerpiarlugit. Ukiut 30 sinnerlugit Alaskami, Europami tamarmi, Himalayakkunni, Indiami, Ruslandimilu helikopterimiit sisorartarsimavunga, Qalasersuup Kujalliup ipiutaani sisorarsimallunga, isumaqarpungalu Qeqqata Kommunia isumannaatsumik ilitsersuisuuffigissallugu ajornakusoornarnerpaanut ilaasoq. Maani Kalaallit Nunaanni aputip sisoorsinnaanera sillimaffigiuartariaqarpoq qutaarluttut ingajattut sisorarfigisavut pissutigalugit. Sisorarnerpullu 100% sermikkut pisarmat qunnernut nakkarneq sukkulluunniit periataarsinnaasarpoq.

Sermit takuinnarlugit qaavaniit sissap killinganut ingerlavissaq isumannaatsoq nalussanngikkaanni ukiuni amerlasuuni misilittagartuusariaqarpoq. Aputit sisoornissamut navialitsisinnaasut nalilersornissaannut periaatsit nutaaliat ullut tamaasa sungiusartariaqarput sumiiffimmi ornitami taavalu aamma helikopterip aallartarfiani. Tamakkununnga ilaapput sivinganerni sisorarfiusussani aputip misissoqqissaarnera misissukkallu tamakku aallartarfimmi nalunaarsorlugit.

"Sisorarnerpullu 100% sermikkut pisarmat qunnernut nakkarneq sukkulluunniit periataarsinnaasarpoq."

Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnik ingerlatsininni nuannerluinnartut ilagaat maani sumiiffimmi najugalinnut kiffartuussinikkut atassuteqalerneq.

Helikopterimiit sisorartitsisartut nutaanik malinnaasut pisisartut pisoorsuit iluatsitsilluartumik kajungilersinnissaannut piginnaaneqartariaqarput, sisorarfissaq tulluarluinnartoq qinersinnaasariaqarpaat, piginnaaneqarluarluni imminut tatigaluni pisisartut taakku nunakkut navianarsinnaasukkut siulersorsinnaassavai, ullutsinni aningaasameernerup nalaani suliffiup unamminartup ingerlannissaanut piuminaaqutit tamaasa isumagisinnaassallugit.

Kalaallit Nunaanni suliffeqarfinnik ingerlatsininni nuannerluinnartut ilagaat maani sumiiffimmi najugalinnut kiffartuussinikkut atassuteqalerneq. Regine Filemonsen, Arne Hardenberg aamma Søren Lyberth Kangaamiuni iluatsitsilluarninnut pingaarluinnarsimapput.

paasissutissat

International Federation of Mountain Guides Association (IFMGA) (Qaqqani Ilitsersortaasut nunarsuarmi kattuffiat) Italiamit, Frankrigimit, Schweizimit Østrimillu 1965-imi pilersinneqarpoq.

Nunat nutaat akuerineqartarput ilitsersortit nutaat ilinniartinnissaannut sungiusartinnissaannullu pilersaarut naammassisimallugu takussutissaqartikkaangamikku.

Qaqqani ilitsersortit ilinniartitaaneranni immikkoortoq ukiuuneranut tunngasoq kisiat naammasserusukkaanni maanna Canada aamma New Zealand tamarmik helikopterimiit sisorarnermut allagartaq neqeroorutigisarpaat.