MISIGISASSARSIORLUNI TUAVIUUTEQARANI TAKORNARIARNEQ IMMIKKOORTOQ II:

Ulluinnarni pisut ingerlarngisa sukkatsikkaluttuinnarnerat sungiusimavarput. Bredbåndi atorlugu atassuteqarneq sapinngisamik sukkanerussaaq, minutsinik tallimanik sukkanerusumik atassuteqalerutta iluatsitsissaagut, timmisartumi inuttat piffissaq sioqqullugu mikkunik tanngassimaarutiginngitsoorneq ajorpaat. Piffissarmi aningaasanik naleqarpoq, ilaa?


Saqqummersitani nangittaqattaartuni allaaserisami kingullermi misigisassarsiorluni tuaviuuteqarani takornariarneq eqqartoqaaratsigu takornarissat aalajangersimasut ilaat tuaviuuteqannginnissaq, nipaatsumiinnissaq pinngortitallu kusanassusia nutaaliornermik akullugu, angalanermili aamma ilorrisimaarnissaq ujartortaraat eqqartorparput. Takornarissat periusaat qimerloorutsigit, ’inuilaamiikkusuttartoq’, ’piviusunik ujartuisoq’ aamma ’nunap inoqqaavisa pissusaannik soqutiginnittoq’ pineqarsinnaavoq.


Ulluinnarni pisut ingerlarngisa sukkatsikkaluttuinnarnerat sungiusimavarput. Bredbåndi atorlugu atassuteqarneq sapinngisamik sukkanerussaaq, minutsinik tallimanik sukkanerusumik atassuteqalerutta iluatsitsissaagut, timmisartumi inuttat piffissaq sioqqullugu mikkunik tanngassimaarutiginngitsoorneq ajorpaat.

Erseqqissassalluguli pingaaruteqarpoq, takornarissap Las Vegasimi unnuakkut pisut, feriarnermi ataatsimi cabaret-miit casinomut annertuumik alikkusersuinissamik neqeroorutit ilaatigut ujartorsinnaagai, feriarnermili tullermi akerlerluinnai ujartorsinnaagai, tassa tuaviuuteqannginnissaq avatangiisini eqqissisimaarfiusinnaasuni nukissanik aallarneq.


Tamassumunnga taarsiullugu ’misigisassarsiorneq’ takornarissat Kalaallit Nunaannukarnissartik eqqarsaatigigaangamikku eqqarsaataaniittartutut ullumikkut eqqaasarparput, tassa sammisaqarniarluni akerlianilluunniit ilorrisimaarneruniarluni angalaneq apeqqutaatinnagu misigisassarsiornertut misigisarmassuk.


Takornariartitsisarnermik ilisimartusartut ’tuaviuuteqarani takornariarneq’ misissorpaat

Ilisimaneqartumi 'Journal of Travel Research' allaaserisami nutaanerusumi pissutsit arlallit soqutiginartut Amerikami universititini ilisimatusartut pingasut uparuarpaat. Ilaatigut taaguut ’tuaviuuteqarani takornariarneq’ – imaluunniit kingullertigut allaaserisatsinni ’Kalaallit Nunaanni sumiiffiit susassaaleqinarnerpaat tallimat’-ni aamma taasarput ’qasuerserneq’ arlarlipassuit taaguutitut nutaatut atorlernikuuaat atorneqaraluttuinnartutullu isikkoqarluni, takornariartaaseq taanna amerlasuut takornariartarfiisa saniatigut tamatigut atuunnikuvoq.


Tamassuma saniatigut ’tuaviuuteqarani takornariarneq’ aalajangersimasumik akuerisaasumillu nassuiaaserneqarnikuunngilaq, aammalu immitsinnut oqarfigisariaqarpugut ukiut arlaqanngitsut siorna takornariartitsisarnermut siunnersuisoqarfittut taaguutip ’misigisassarsiorluni takornariarneq’ atornissaa paamaarunnikuuarput, tassa oqaaseq ’misigisassarsiorneq’ pimoorullugu soorpianngitsutullu paasinikuugatsigu, ingerlaannarlu mountainbike aamma qajartorneq, nunatsi tamani suli neqeroorutiginngisagut, eqqaasarnikuugatsigit, naak nuna imarlu taamatut ingerlatsivigissallugit pilerinaraluartut. Tamassumunnga taarsiullugu ’misigisassarsiorneq’ takornarissat Kalaallit Nunaannukarnissartik eqqarsaatigigaangamikku eqqarsaataaniittartutut ullumikkut eqqaasarparput, tassa sammisaqarniarluni akerlianilluunniit ilorrisimaarneruniarluni angalaneq apeqqutaatinnagu misigisassarsiornertut misigisarmassuk.
 



Eqqissisimaarnissaq siunertatut pingaarnertut

Taamaammat tuaviuuteqarani takornariarneq, ulluinnarni najugaqarfigisami tuaviorluni inuunerup akerlianik inuit maanngaraamik feriarlutillu misigerusuttarpaat. Assersuutigalugu Londonimi, Frankfurtimi, Barcelonami Bostonimiluunniit.



Inuit eqqissisimaarniarlutik tuaviuuteqanngitsumillu eqqarsaateqarniarlutik angalavissamut inniminneerusuttarnerannut tunngaviit arfinillit ilisimatuut allaaserinnittut allaaseraat.


Tunngavik siulleq tassa ’eqqissisimaarneq’. Pissutsimi tassani stresserunnaartoqartarpoq, qasukkartoqartarpoq, isumakuluttoqarunnaartarpoq ilorrisimaarnissarlu ujartorneqartarluni. Glacier Lodge Eqi, Uunartorlu taamatut misigisassarsiorfissatut assersuutaalluarput.


Tunngavik siulleq tassa ’eqqissisimaarneq’. Pissutsimi tassani stresserunnaartoqartarpoq, qasukkartoqartarpoq, isumakuluttoqarunnaartarpoq ilorrisimaarnissarlu ujartorneqartarluni. Glacier Lodge Eqi, Uunartorlu taamatut misigisassarsiorfissatut assersuutaalluarput.

Ulluinnarni inuunermik eqqarsaateqarneq aamma nutaanut ilisimanngisanut qimaaneq

Tunngaviup aappa tassaavoq ’imminut eqqarsaatigineq’, tassani avatangiisit kisiisa pinnagut aamma imminut misigisoqartarluni. Februarip qaammataani Kangerlussuarmi qimusserneq imaluunniit Tasiilami, aprilip qaammataani arsarnernik isiginnaarneq taamaatut eqqissisimaarnartunik avatangiiseqarluni misigisassaqarfiulluasinnaapput.



Taamaakkaluartorli piffissaq
sivikinnerpaaq atorlugu sumiiffiit takusassallu 
sapinngisamik 
amerlanerpaaffissaat siunertaasanngilaq
– akerlianik sumiiffinni nuannersuni
ikitsuniikkusunnerusarput.

Tunngaviit pingajuat tassaavoq ’qimaaneq’, aamma taaneqarsinnaasoq ’qasukkarneq’. Tassa ulluinnarni periuserisartakkanik periuseqarunnaarneq allarluinnarmullu qimaaneq. Assersuutigalugu Københavnimiit, nipiliorfioqisumit ullormiit ullormut Kapisillit tikillugu inuilaarsuarmukarneq.


Tunngaviit sisamaat tassaavoq ’nutaaq’, siornatigut misigisimanngisanik misilissimanngisanilluunniit nassuiaaserneqarluarsinnaasoq. Tassani aamma inunnik kulturinillu pissarsisinneqarnissamik, nuannaaruteqarnissamik misigisassarsiornissamillu neqerooruteqartunik naapitsineq, tuaviuuteqarani takornariarnermi taamaalilluni angallatigineqartunut – soorlu timmeralaanut, qulimiguulinnut, timmisartunut assigisaannullu  – ilaalluni angalasoqarsinnaavoq. Taamaakkaluartorli piffissaq sivikinnerpaaq atorlugu sumiiffiit takusassallu sapinngisamik amerlanerpaaffissaat siunertaasanngilaq – akerlianik sumiiffinni nuannersuni ikitsuniikkusunnerusarput.

Takornarissat akuliuttartut ilisimasaqalerusuttut

Tunngaviit tallimaat Big Arctic Five-imi immikkoortunut pingaaruteqartunut tunngatinneqarsinnaavoq, tassa ’inuit maligassiuisut’, taamaalillunilu tuaviuuteqaratik takornariarlutik angalasut sumiiffinni innuttaasunut, sumiiffinni ileqqunut kulturinullu akuliussinnaasarput. Akuliunnermili aamma pinngortitaq soqutigineqarsinnaavoq, assersuutigalugu avatangiisinik illersuineq. Sivikitsuinnarmik tikeraaraluarluni akuliunissamik kissaateqartoqartarpoq ataatsimoortullu ilaattut piffissami sivikitsumi misigisoqarusuttarluni.


Tunngaviit arfernat kingullerlu tassaavoq ’ilisimasaqalerniarneq’, tassaasoq siornatigut ilisimasaqarfigilaakkamik ilisimasaqarfiginngisamilluunniit ilisimasaqarnerulernissamik kissaateqarneq. Tamanna takornarissanut ullumikkut Kalaallit Nunaannukartartunut amerlanernut tulluuppoq, tassa amerlasuut ilinniarlluarsimasuusarmata, taamaalillutillu soqutiginninneq, alapernaanneq inuunerlu tamaat ilikkagaqarusuttarneq sungiusimallugu.


Tamanna takornarissanut ullumikkut Kalaallit Nunaannukartartunut amerlanernut tulluuppoq, tassa amerlasuut ilinniarlluarsimasuusarmata, taamaalillutillu soqutiginninneq, alapernaanneq inuunerlu tamaat ilikkagaqarusuttarneq sungiusimallugu.


Naggasiulluguli puigussanngilarput tuaviuuteqarani takornariartoqartarneq imaanngimmat takornarissat uagutsinnut piumasaqaatigisartagaat annikinnerulissasut, uagullu malitsigisaanik sullissisarnerput qasukkaallatsissagigut.

Takornarissat pillugit annertunerusumik ilisimasaqarnerup pitsaanerusumik niuernerup assigaa

Taava ilisimasat tamakku sumut atorsinnaavagut? Siullertut Kalaallit Nunaannut tikittartorpassuit maanngarusunnerannullu piumassuseqarnerat pillugit ilisimasagut amerlipput, aappaattullu taakkununnga takoqqusaarisarnitta sammisassanillu neqerooruteqartarnitta tunngivissinnissaat ajornannginnerulerluni.


Naggasiulluguli puigussanngilarput tuaviuuteqarani takornariartoqartarneq imaanngimmat takornarissat uagutsinnut piumasaqaatigisartagaat annikinnerulissasut, uagullu malitsigisaanik sullissisarnerput qasukkaallatsissagigut. ’Eqqissilluni’ taamaalilluni oqaatsimut ’qasukkarluni’ paarlaanneqassanngilaq. Tassami naak pinngortitap kulturillu tungaatigut pitsaanerpaanik sinaakkuteqaraluarluta takornarissat maanga tikittut sullissisinnaanngikkutsigit, taava tikiffissat allat ’eqqissillutik takornariarlutik’ angalasartut ujartugaannik neqerooruteqarniarlutik tulleriaatiinnassapput.