TAKORNARISSAT NALLIUTERUTTORFIAT SIOQQUSUGARLUGU IMALUUNNIIT KINGOQQUSUGARLUGU SUUA?

Nalliuteruttorfik sioqqusungarlugu imaluunniit kingoqqusungarlugu tassaavoq piffissaq takornarissat nalliuteruttorfiata aallartinngilaarnerani imaluunniit naammassisimatsiarnerani (tuluttut ‘tuiit nalaat’-nik taaneqartoq; uani kalaallisut ‘tuiisat nalaat’ atorneqassaaq), angalaarnerit sammisaqartitsinerillu taakkorpiaat pisarissersuutaanatik sapaatip akunnerinik ilalaarlugit immaqaluunniit allaat qaammatinik sivisunerusumik neqeroorutaasinnaaffiat. ‘Tuiisat nalaat’ ‘nalliuteruttorfiup avataa’-nut naleqqiullugu pitsaanerusorinarpoq, nalliuteruttorfiup avataa ima paasineqakkajummat angalaarfissaqanngivissoq aamma sammisassaqanngivissoq.

 

KALAALLIT NUNAANNI TUIISAT NALAAT

Kalaallit Nunaanni nalliuteruttorfiit marluupput – aasakkut (junimiit aggustusimut) taavalu upernaakkut (marts-aprilimi) – taamaammat tuiisat naligisinnaasaat marluupput. Ukiakkut (september-oktoberimi) aasamiit misilittagassatut qinikkat soorlu pisulluni angalaarneq aamma immakkut angalaarneq ingerlateqqinnissaannut piffissatsialaavoq. Ukiukkut (februarimi allaat januarimi decembarimilu) upernaakkut misilittagassatut qinikkat siusinnerulaartumik ingerlatilernissaannut piffissatsialaavoq, soorlu qimusserartitsineq, snescoterertitsineq, sisorartitsineq aamma arsarnernik takusassarsiorneq. Soorngunami nunap immikkoortuani sumiinneq apeqqutaavoq.

 

NUUK & ILULISSAT DECEMBERIMI – ANGALANEQ MISILIGUTAASOQ

December 2016-ip aallartilaarnerani Visit Greenland qaaqqusisoralugu Nuummi aamma Ilulissani tusagassiortunik misiligutaasumik angalatitsivoq – sumiiffinni takornarialerisartut amerlanersaasa tupigilluinnagaannik. Tusagassiortut Nuup Kangerluani angalaarput, Nuup timaani maakkarnaveeqquserlutik pisupput, Quassussuup qaavanut snescotererput, Ilulissani iluliarsuit akornanni angalaarput, Sermermiunut pisuttuarput taavalu Ilulissat timaannut qimusserarlutik.

Nuannarilluinnavippaat pissutigalugu Kalaallit Nunaat ukiup qanoq ilineraniluunnit nuannivimmat alutornavillunilu.

 

Kristen Sarah Canadami Hopscotch the Globemeersoq ima allappoq:

“Uani angalanermi aatsaavissuaq pinngortitamit taama pikkunartigisumik tiguartippunga, oqaasissaarunnarluni allaat!”

“Taarnera silallu nillataarnera iluarusunnarpoq inuummarinnarlunilu; tassaalluni pinngortitap nakorsaataa pisariaqartissimasara.”

 

Sorelle Amore, bloggertartoq Australiamiu Islandimi najugalik, YouTube videomi ima oqarpoq:

“Taama misigisaqarnerup inuuninnit katattussaanngitsumik allanngortippaanga. Inuunera naallugu atasussamik eqqarsartaasera pissusilersortarneralu allanngortippaa. Inuttut allanngortippaanga. Tamanna illit nammineq misilittariaqarpat.”

 

SOOQ TUIISAT NALAAT INERIARTORTISSAVARPUT?

Hotelimi inissat, sulisoreriikkat atortorissaarutillu pioreersut qaammatini amerlanerulaani atornissaat tigusinnaasat aporfiusarnerannut ornittakkat arlallit misigisartagaannut aaqqiissutissaavoq. Kiisalu aamma suunngikkaluamilluunniit siuariarneq aningaasatigut sunniuteqarluanngitsoorneq ajorpoq.

Kalaallit Nunaanni ornittakkat ilai takornarissat nalliuteruttorfiisa nalaanni hotelini angalaarnernillu tigusisinnaassusiat eqqarsaatigalugit, tigusisinnaassusertik tikikkiartulertorpaat, tikereersimanngikkunikk. Assersuutigalugu aasap qaammataani Tunumi aamma Avannaani hotelit immertarnerat nunami tamarmi agguaqatigiissamit anginerulluakkajuttarpoq, Illoqarfilli Pingaarneq eqqaalu, Destination Arctic Circle aamma Avannaa upernaakkut nunami tamarmi agguaqatigiissamit anginerusarluni. Kisianni tuiisat nalaanni nunap immikkoortui tamarmik tigusartagaat minnerpaamik affaannanngortarput.

Soorngunami siunissaq ungasittoq eqqarsaatigalugu takornarissat nalliuteruttorfiisa nalaanni amerlanerusut tigusinnaaqqullugit hotelit amerlanerusut sananeqartariaqarput, imaluunniit atortorissaarutit amerlanerusut pisiaralugit, taamaattorli nunap atortulersugaaneranut aningaasaliissutit taamaattut piviusunngortinnissai imaalitsiaannaq pineq ajorput.

 

IMAALISOQARTUUPPAMMI…

Isertuussaanngilaq Atlantikup Avannaani sanilerisatsinni takornariaqarneq ukiup kaajallannerani qaammatit tamaasa qaffariartortartoq. 2015-imi Island nunanit tamalaanit mittarfissuani aqqutigalugu 1,26 millioninik tikeraaqarpoq, Kalaallit Nunaat nunanit tamalaanit mittarfissuani aqqutigalugit 51.287-inik tikeraaqartoq, tassa Islandimut tikittut 4%-iisa missaat. 2015-imi tuiisat nalaanni (september, oktober, december, januar, februar) nunat marluk tikeraartuisa amerlassusii sanilliukkutsigit Kalaallit Nunaannut tikittartut 3,6%-imut appariaallalaarput (Islandimut tikittut 426.429 Kalaallit Nunaannut tikittunut 15.437-inut sanilliullugit).

Procentip affaata missaata pingaarutaasinnaanera ilumuussangatikkaanni, taava immaqa tuiisat nalaanni Islandimi 4%-iusoq nallerniarlugu annertusaagaanni?

Procentip affaannaanik annertusaagaanni Kalaallit Nunaat qaavatigut tikeraat 1.600 qaangerlugit tikilluaqqusinnaassagaluarpai 20 mill. kr.'inillu aningaasatigut iluanaarutissarsiffigalugit (naatsorsuinermi tunngavigineqarlutik aappariit ulluni 4-ni Kalaallit Nunaanni angalasut, Københavnimiit siumut utimullu billetseqarlutik).

 

ALLORIARNERIT TULLINNGUUTTUT

Naak tuiisat nalaanni annertusaalluni ineriartortitsinissaq mittarfiliornernit hoteliliornerniillu pilertornarnerussagaluartoq, iluatsissappat suli eqqarsarluartariaqarlunilu suleqatigiilluartariaqarpoq. Tuiisat nalaanni feeriarfissat neqeroorutigalugillu tuniniarnissaannik ataqatigiissaarinikkut taavalu aamma misigisassat tamakku imassaannik takusassiassanillu pilersitsiniarluni tusagassiortunik aggersaasarnermi aningaasartuutinik avitseqatigiinnikkut, nunarsuarmioqatitta tassanngaannartumik takusinnaalissavaat Kalaallit Nunaat februarimi aprilimisulli kusanassutsimigut tupinnartigisoq, aamma kangerluup septemberimi qalipaatai julimi naasut sikkertitersimasutulli assiliuminartigisut.

 

Ornittakkami illit najukkanniittumi tuiisat nalaasa ineriartortinnissaannut ikiuunnissat soqutigigukku uunga allalaarit b2b@greenland.com.