Silaannakkut angallattut nalunaarsorneqarnerat nutaaq

Ilaasunik avataanit aggersunik Kalaallit Nunaannit aallartut suminngaanneersuunerinik nalunaarsuuineq aallartinneqarpoq juli 2014. Taamak ilisumik Q3 aamma Q4 2015 tassaapput kvartal-it siulliit marluk Visit Greenland-ip takornarianut atatillugu nalunaarsorsinnaasimasai soqutiginartut siulliit. Tassa imaappoq, nunat najugaqarfigineqartut 16-it iluini qanoq agguataarsimaneri, nunat nalunaarsorneqartut taakku januar 2016-imi nunanik 10-nik ilaneqarsimapput, takornariat qassiuneri Kalaallit Nunaanni najugaqartunut sanilliullugit aammalu amerleriaatsit Q3-Q4 2014-imi Q3 – Q4 2015 tikillugu. Titartukkatut takussutissiarinerini agguataarsimaneri amerleriaatillu imatut isikkoqarput:

Amerleriarnerit nunanit allaneersunit pinngorput

Naliginnaasut qimerluussagaanni qallunaat takornariat amerlanerpaasarsimapput sulilumi taamaallutik. Siammasissumimmi isigigaanni takornariat pingasuugaangata 2015-imi ataaseq nunatsinni najugaqartuusarsimavoq, ataaseq Danmark-imi najugaqartuusarluni sinnerilu nunanit allaneersusarlutik. Maannali kisitsisit qimerlooraanni qallunaat takornariat taamaaginnarsimapput allaniilli takkuttut 49,4%-inik amerleriarsimallutik. Takornariat tamakkiisut qiviaraanni takornariat tamarmiusut (Danmark ilanngullugu) 23,8%-inik amerleriarsimapput.

Takornariat unnuisimasut annikitsuinnarmik amerleriarsimapput

Unnuisut kisitsisaat qimerlooraanni tassani takornariat unnuisut 1,3%-inik amerleriarsimapput, tamannalu timmisartumik angalasunut sanilliukkaanni amerleriaammit appasinnerujussuulluni. Tamatumani peqqutaasut ilagivaat paasissutitut pissarsiat tamakkiisuusimannginnerat, tassami unnuisitsisarfiit affaannaat sinnilaarlugit Naatsorsueqqissaartarfimmut nalunaaruteqartarsimammata. Aamma peqqutaasutut taaneqarsinnaavoq 2014-imut sanilliullugu 2015-imi takornariartaassuarnut ilaallutik takornariat 2.000-inik amerlisimanerat aammalu naatsorsuinerit takutippaat takornariartaassuarni ilaasut timmisartukkut tikittut aallartullu 600-nik amerlisimasut taakkulu unnuisunik naatsorsuilluni nalunaarsuinermi ilaanatik. Imatullu isikkoqarpoq:

Umiarsuit takornartiartaatit

2015-imi takornariartaassuarnut ilaasut 22.390-iusimapput 2014-imi 20.214-iusimallutik, tassa 10,8%-inik amerleriarsimallutik. 2015-imi Namminersorlutik Oqartussat takornariartaatinut akitsuummik appaanissaq aaliangiuppaat juni-llu qaammataagaa 2015 tamanna atuutsinneqalerluni. Takornariartaatilli angalanissaat ukiut 1-2-t sioqqullugit pilersaarusiuunneqartarmata, eqqortuusinnaanngilaq oqassalluni amerleriaatsit akitsuutip apparnerinnaanit pinngorsimasut, tassanili aamma illutik soqutiginninnerup kajungilernerullu annertusisimanerat. 2016-imilu lods-eqarnissamik (ilisimasortaqarneq), piumasaqaat atuutsinneqalerpoq, taassumalu malitsigisaanik umiarsuarnut annernut, tassa 250-it sinnerlugit ilaasoqartunut, aningasartuutit qaffasinnerulerlutik naak akitsuutit apparneqaraluartut. Pisut taaneqartutut ittut sunniutaat eqqoriaannarsinnaavagut qularnanngilarli umiarsuit minnerit annerillu akuleriiaarnerup allannguuteqarsimanissaa.

Neriuppugulli tamakkiisumik isigalugu takornariartaatinut ilaallutik takornariartartut tamakkiisumik amerliartornerat ingerlaqqiinnassasoq. Ukiullu kingulliit ineriartorneq imatut isikkoqarsimavoq:

Eqimmattat annertuumik amerleriarfiusimasut

Timmisartunut ilaasartut titartuganngorlugu takutinneqarneranni amerleriarneq annerpaaq takusinnaavarput Europami pisimasoq (241,1%), USA (166,1%), Italia (131,4%) Japanilu (106%). Siulliilli marluk taaneqartut pingaarnerpaapput, tassanimi immata takornariat 5.771-iusut Italiami Japanilu pigaanni pineqarlutik takornariat 943-ut.

Eqimmattat 50-imiit 100%-inut amerleriarsimasut tassaapput Canada (66,9%) aammalu Kina (68,9%) tassa takornariat 2.289-iusut.

Keflavik-imi Mittarfimmit paasissutissiissutigineqartut takutippaat Kinamit tikittartut amerlisimanerat (83%) aammalu USA (59,6%). Malinnaalluartutullu taaneqarsinnaapput Tuluit Nunaat (33,5%) aammalu Tyskland (20,3%). Taaneqartut kingulliit Keflavik-imi nalunaarsorneqartut assigingajappaat, tassa Tuluit Nunaanneersut 37,8%-inik amerleriarsimallutik Tyskland-imeersullu 21,8%-inik amerleriarsimallutik. Tassa takusinnaavagut sumiiffinnit eqimmattat ilaat malunnarluartumik amerleriarsimasut. Tamakkulu 2016-imi malittarinissaat pissanganassaaq.

Nunat sorliit iserfissamik allamik aqqusaagaqarlutik takkuttarpat?

Nunat assigiinngitsut aqqutinnaavi misissoraanni erseqqinnerpaavoq qallunaat KBH – Kangerlussuaq aqqutiginerpaagaat Island-imiullu Island aqqusaarlugu ingerlanerusartut, takusallu tamakku tupinnartortaqanngitsutut oqaatigisariaqarsorinarput. Kinami Taiwanimilu innuttaasut Island aqqusaassallugu kajungerisarivaat.

Nunanit allaneersut aggulunnerat oqimaaqatigiinneruvoq, tupaallannarnerpaavorli USA-meersut Canada-meersullu malunnarmat København-ikkoornissaq orniginarnerutikkaat, Islandi pinnagu – tamanna killorngulaarpoq tassa Island-ikkoorneq tqqaannarnerusumik ingerlanerussagaluarmat uiarterinani. Aggulunnerit KBH-SFJ tungaanit isigalugit imaapput:

Nalunaarsuinermi nunat ilaatinneqartut 10-nik amerlisut

2015-imi Q3 aamma Q4-mi amerleriaatsit Europameersuunerunerat takuarput. Ilaatigut tamanna paasilluarnerujumallugu Visit Greenland akuerineqarsimavoq Ipad app-imi silaannakkut angallattut suminngaanneersuunerinik nalunaarsuinermut atorneqartumi nunat 10-t nutaat ilanngutissallugit. Taamaattumik 1. januar 2016 aallarnerfigalugu ilaasut Holland, Schweiz, Østrig aamma Polen-imeersut aamma nalunaarsuinerni ilanngunneqarput.

Visit Greenland-mit pineqartunik suliaqartuusut oqaloqatigineqarsimapput ukiuni kingulliunerusuni nunat sorlermiut amerliartornerpaanerat maluginiarsimaneraat, tamannalu tunngavigalugu Asiami nunat makku ilanngunneqarsimapput: Sydkorea, Hong Kong, Indonesien, Malaysia, Singapore aammalu Australien.

 

Kalaallit Nunaanni takornariaqarnermut atatillugu naatsorsueqqissaarnerit nittartakkami nutarterneqartut

Nittartakkami tourismstat.gl sukumiinerusumik paasiniaavigalugit pulaterfigisinnaavatit takornariaqarnermut paasissutissat ”naatsorsoqqissaakkat” (statistik) ataani, kiisalu Visit Greenland-mit takornariaqarnerup ineriartorsimaneranik misissuinerit takuneqarsinnaapput ”misissuinerit” (analyser) iserfigalugit.