Anersaaq, tulluusimaarneq,eqqaamasat nuannersut, sulianillu torralataanerpaanik piviusunngortitsinerit Arctic Winter Games 2016-mi suli nutaarluinnartut pisimasutut eqqaamavagut,sulianik pilersitsillutik aallarniisartut, sinnattuanermillu nuannarisallit kingumut eqqarsartuupput, ‘’Qanoq ililluta suliat tamakkutut ittut, iluatsilluartut misigeqqissinnaavagut, soorlu Arctic Circle Race Sisimiuni pisartoq, Polar Circle Marathon Kangerlussuarmi pisartoq imalt. Igasa Food Festival Narsami pisartoq?‘’

Kalaallit Nunaat soqutiginartorpassuarnik pisussaqartarpoq, takornarianut toqqaannartumik sammitinneqanngikkaluartunik, angalasunulli tikeraanut alutornarsinnaasunik naleqquttunik sammisunik. Nipilersorneq, nerisassat, timersorneq tamakkuupput amerlanertigut nunarsuarmi suminngaaneeraluaraanniluunnit paasinartumik malinnaaffigineqarsinnaasut. Tamakku pisartut saniatigut aamma Inuiattut ullorsiornitsinni sineriak tamarmi ulloq nalliuttorsiutigisarpaat, nunami issittut nipilersortartut naapittarput ‘’Arctic Sounds Music’’-mik taallugu, Avannaata qimussersua aallunneqartarpoq, allarpassuillu pisarput.

"Nipilersorneq, nerisassat, timersorneq tamakkuupput amerlanertigut nunarsuarmi suminngaaneeraluaraanniluunnit paasinartumik malinnaaffigineqarsinnaasut"

Pisut taaneqaqqammersut assigiinngitsut ornigarneqartarnerat , takornarissanik tikerartoqarnerpaaffiata nalaannginngikkaluartut, taamaattoq tamatuma ornigarneqarnerisa annertusarnissaanut periarfissatsialaavoq aammalu periarfissamik aamma ingerlatsiinnarnissamik tunisimmat, aammalu tuniniaanissamut nittarsaassinissamullu periarfissatsialaammat annertoorsuaq.

Aajukua siunnersuutitsialaat tallimat , pisuni taakkartorneqaqqammertuni takornariaqarnerup isaanit isigissagaanni iluatsilluartumik inississoraanni atorluarneqarsinnaasut, Arctic Winter Games 2016-imi misilittakkat tunuliaqutigalugit.

1. Pisussat avammut saqqummiutiaarnerutigit

Inuit angalanissaminnit pisussat sioqqutsillutik paasiaarusuttarpaat pilersaarusiornissaminnut periarfissaqarluarusullutik. Misigisimaguit nittsarsaassinissat pisussanut siusippallaartoq, imaaginnarpoq piffissaq tamanna pitsaanerpaasoq nittarsaassilereernissamut. Takornariat Kalaallit Nunaannukartartut tikeraarnissaminnut qaammatit pingasut , qaammatillu aqqaneq marluk sioqqutsillutik pilersaarusiulereertarput, piffissanillu inimminniillutik aallartereertarlutik. Taamaammat pisussanik nittarsaassineq tamatumunnga naleqqussarneqaruni pitsaanerpaajussaaq.

AWG 2016 qanoq iliuuseqarpa? Arctic Winter Games nunanut allanut attaveqartartut ataatsimiititaliaat aammalu tikeraanut ataatsimiititaliaq periarfissaasinnaasut tamaasa ukiut marluk pisussaq sioqqullugu orninneranilu atorluaqqissaarpaat. Hashtag atorlugu #AWG2016 og #JoinFeelJump inunnut allanut internet atorlugu attaveqaatikkut ukiuni marlunni piffissaq tamaat immersuisaqattaartarsimapput. 

"Hashtag atorlugu #AWG2016 og #JoinFeelJump inunnut allanut internet atorlugu attaveqaatikkut ukiuni marlunni piffissaq tamaat immersuisaqattaartarsimapput"

Tusagassiornermilllu attuumassutilinnut ataatsimiititaliaq ukioq ataaseq pisussaq sioqqullugu tusagassiiviiit nunanik allaneersut assigiinngitsut qaaqqusissutinik nassitsivigivaat. Periarfissaasoq sunaluunnit atorlugu Visit Greenland, pisussaq tusagassiivinnut naleqquttunut periarfissaqaleraangamik nipituumik saqqummiuttarpaat, tusagassiiviit annertunerit Arctic Winter Games pisussaq sioqqutsillutik saqqummiunniassammassuk.

Assersuutigalugugu isiginnaagassiap Lonely Planet-ip Kalaallit Nunaat angalaffissatsialattut nittarsaannerani ’’Best in Travel Destination’’-mik taallugu saqqummiunnerani tamanna pisussaq orninnissaanut periarfissatut Visit Greenlandimit nittarsaanneqartoq.

"Tamanna timersornerup tungaasigut annermik apeqquserusunnarsinnaalluni, imaluunnit nunakkut angalanerit, pinngortitami ingerlanneqartartut tamarmillu silap qanoq innera apeqqutaalluni piumaartussanik"

2. Ulloq taanna pilersaarfiit aalajangiusimaannaruk

Takornariat aalajangiusimasunik ullunik eqqanaarerusuttarput imminnut piumaffigalutik nunatsinnut tikinniarnerminni pisussat allanngortut angalanermi pilersaarutit allat ajalusoortissinnaammagit. Kalaallit Nunaannut angalaniarneq nunanik allanik aqqusaagaqaqqaarluni ilaanni tikinneqarsinnaasarpoq , unnuisarfinnu unnuinissat,nunatta iluani angalanerit , ingammik piffissaq aningaasarlu nunatsinni aamma atornartaqimmata. Naatsumik oqaatigalugu pisussat, siumut paaserusuttarpaat , ilumut taamatut nunatsinnukarniarnertik toqqaanerunersoq eqqortoq eqqanaarusullugu.

Tamanna nunatsinni immitsinnut pikkoriffiginerussavarput ilumut pilersaarutigut takornarianut naleqquttuunersut. Tamanna timersornerup tungaasigut annermik apeqquserusunnarsinnaalluni, imaluunnit nunakkut angalanerit, pinngortitami ingerlanneqartartut  tamarmillu silap qanoq innera apeqqutaalluni piumaartussanik.


AWG qanoq iliorpa? Silap kiappallaarnissaa aammalu aputikippallaarnissaa pisussap nalaani ilimasaarutaasarluni ilaanni pisaraluartoq taamaattoq pisussami ilaasussanut attaveqaatit tusagassiutit atorsinnaasatik Tikeraanut ataatsimiititaliap nalunaarutigisaqattaarpaa, pisussat piffissani taakkunani aammalu pilersaarutaasumik ingerlaannarnissaat.

3. Illoqarfigisami ingerlatsisutut, nunatsinnulli tamanut naleqquttumik ingerlatsigit

Pisussamik ingerlatsisuussagaanni illoqarfigisat, illillu nunanni immikkoortortaani periarfissanik erseqqaatissumik nittarsaassinikkut , takornariat eqqaamasassaannik nittarsaakkusutaannillu misigitissavatit. Aammali periarfissaalliuarpoq nunatsinni naleqartitatsinnik tamakkiisumik ikioqatigiiluni nittarsaasinissaq. Sunaluunnit periarfissaq atorlugu nittarsaassinikkut nunarput tamakkerlugu ataatsimut takornarissanut oqaluttuarisinnaallugit.

AWG 2016 , qanoq iliorpa? Pinnguaatit Nuummi sammitinneqarput, Kalaallit Nunaalli tamakkiisumik ingerlartsisuuvoq. Timersortartut, piorsarsimassutsikkut saqqumilaartortargut, namminneq piumassutsimik ikiuuttut sinerissamiit tamarmik tikisinneqarput,ammaanersioernermi naggataarnersiornermilu, tassaasut assigiinngitsunik piorsarsimassutsip tungaasigut piginnaasaqartut , immikkoortortani tallimani ilaatinneqarput. Taakkulu saniatigut ullut tamaasa tusagassiivikkut saqqummiisoqartarpoq, , soorlu inuiaqatigiinni naleqartitat eqqartorlugit, piorsarsimassuseq, kinaassuserlu, avatangiisinut tunngasut allannguutit, aalisarneq, takornariaqarnerlu.

"Sunaluunnit periarfissaq atorlugu nittarsaassinikkut nunarput tamakkerlugu ataatsimut takornarissanut oqaluttuarisinnaallugit"

"Nunarsuarmi pisussaq torrannerpaaq inissaaleqissagaluarpoq, allaat piffik ornikkuminaakkaluarpalluunnit"

4. Ajornaatsumik pilersaarutip orninneqarsinnaanissaa qulakkeeruk

Nunarsuarmi pisussaq torrannerpaaq inissaaleqissagaluarpoq, allaat piffik ornikkuminaakkaluarpalluunnit.

Piffiup tungaanut angallavissat ajornaatsumik orninneqarnissaat pinerullugu sumiinnissaat aalajangerneqartarpoq, angalasussat angalaneq ajornaannerpaaq aalajangiusimarusuttarpaa, akikinnerusumik , tatiginartumik angalanissaq angorusullugu.

Assersuutigagulu Arctic Circle Race  amerikap avannaaniit aggertussanik orninneqanngitsuuginnartarpoq, ilanngunnermi aningaasartuutit neqeroorutaaneq ajorput, islandikkoorlutillu angalarusukkaluarlutik, København aqqusaaqqaarlugu nunatsinnut tikissinnaanertik peqqutigalugu.

AWG 2016 qanoq iliorpa? Pisut Nuummi ingerlanneqarmata taamaallaat København, Kangerlussuarlu angallavigineqanngillat, aammali Reykjavik aqqutigalugu toqqaannartumik timmisartuussisoqarluni, periarfissiilluarnerusumik. Saniatigullu Air Greenland annertungaatsiartumik suleqataalluni , takkuttussat amerlasuut sukkasuumik ajornaatsumillu tikinnissaat iluatsittumik angallallugit, taamasilluni pisussap soqutigineqarnera aamma annertulluni.

5. Tusagassiutit inunnik amerlasuunik sunniinissat anguniarlugu ilanngutikkit

Inuit attaveqarfiit, aatsaat atorluarneqarnissaanut pissaaneq taama annertutigivoq , tusaamaneqarneq, angalanermi ilaasut, tusagassiutit nuimasut atorluarnissaat aatsaat tassa periarfissaalluartigivoq atorluagassaq

Pisumi tassani atorluagassaasut tassaapput pisussamut nittarsaassisinnaasut , pisumut naleqquttunut inunnut aalajangersimasunut tikeraartussanut naleqquttunut apuussisussaasinnaasut. Inuit 20-t 200-lluunnit akornanni tikisinniakkat ajunngitsumik sullitassat amerlatigigaluarpataluunnit , tassaapput kammaminnut, ilaquttaminnut, nunaminni oqaluttuartussat tikitartik pillugu, taakku ingerlatitseqqissinnaasut marluk tutsuiginarnerpaamik ingerlatitseqqiisussaapput,

AWG 2016, qanoq iliorpa? Tusagassiuutit pingaarnersiukkat Nuummut qaaqquneqarput, pisut malinnaavigiartorneqarlutik aammali Kalaallit Nunaannut angalanermut tunngasunik imartujaartunik saqqummiisunik. Nunarsuarmi tusagasssiorfiit nuimasut soorlu National Geographic aamma BBC , NPR-lu allaqattaarlutillu, takusassiillutillu, aviisinik saqqummiisaqattaarput , internetsikkullu ingerlatitsisaqattaatlutik takusassianik naatsunik, nunarsuaq tamaat isiginnaartuliullugu.

"Nunaminni oqaluttuartussat tikitartik pillugu, taakku ingerlatitseqqissinnaasut marluk tutsuiginarnerpaamik ingerlatitseqqiisussaapput"

Illit illoqarfiit takornarissanut naleqquttumik pisussamik pilersaaruteqarpa? Tamassuminnga nalunaarfigitigut, Mads Skifte-mut allassinnaavutit: mads@greenland.com