Asasakka tamassi maani isersimasut.

Juullikkunnik nalliuttorsiorluarnissassinnik Ukiortaamilu qaalersumi ajunnginnerpaamik kissaappassi.

Siullermik immikkut qutsavigissavakka nunatsinniit nunanilu allaniit takornariaqartitsinermi soqutigisaqaqatigiit ukioq 2015’ip ingerlanerani suliniutitigut avammullu attaveqarnikkut suleqatigilluarsimasagut.

Ukiup naajartornerani ileqquuvoq kingumut siunissamullu qiviarluni nalilersuisarneq, ukiorlu 2015’imi takornariaqarnikkut inuussutissarsiuteqarneq malunnaatilimmik annertuseriarsimavoq. Ukiup avinnerisa sisamaasuni siulliit pingasut ingerlanerini, takornarissat Kalaallit Nunaannut timmisartorlutik tikittut amerlassuseqarsimapput 46.280’inik, immakkullu takornariartaatinik tikittut 22.543’inik amerlassuseqarsimallutik. Taaneqartut saniatigut suliniutit assigiinngitsut ilimanaateqartippaat, takornariaqarnerup annertusiartornera ukioq 2016’imi ukiunilu aggersuni ingerlaannassasoq.

Angallannerpaaffiup nalaani timmisartukkut angalasut amerlassusaat ukioq 2014 2015’imut sanilliukkutsigit takusinnaavarput, annertuseriaat 9,8%’iusoq, naak kalaallit danskillu timmisartukkut angalasut piffissami taaneqartumi amerlassutsimikkut 13,5%’inik annikilleriarsimagaluartut. Timmisartukkut angalasut Kalaallit Nunaanneersut Danmark’imeersullu ilanngunnagit amerleriaateqarput 11.865’iniit 18.120’inut – 52,7%’inik annertuseriarnerulluni. Kalaallit Nunaanni immakkut takornariartaatinik tikittut taamatulli amerleriaateqartoqarsimapput ukioq 2014’imi 20.214’iniit ukioq 2015’imi 22.534’inut. Annertuseriaat 11,5%’iulluni.

Tassalu suaarutigisassaq nuannersoq unaavoq, timmisartukkut angalasut amerleriarnerinut peqqutaasut takornarissat nunanit allaneersut, aammalu ukiup tullissaanut tikikkuminartuuneq nukittorsaavigineqassammat.

2016 aasaanerata angallaffiup nalaani, Air Greenland aasap ingerlanerani ataasinngornikkut ullormut marlussoriarluni Kangerlussuarmut timmisartuussisarniarmat. Kingusissukkullu Kastrup’imut timmisartuussinerit marlunngorneq/sisamanngorneq, periarfissiisussaq Europa’meersut ulloq taanna ingerlaqqissinnaanissaannut. Air Iceland’ip Keflavik’imiit Kangerlussuarmut timmisartoq Q400’mik taaguutilik atorlugu timmisartuussinini ingerlassallugit piffissami juni’p aallartinneraniit august’ip naajartorneranut.

 

Suliniutit arlallit ilorraap tungaanut sammisut

Immakkut takornariartaatit atorlugit takornariaqartitsinermut siornatigut aporfiusimavoq akileraarutip (pax tax’ip) qaffasissorujussuusimanera, taarsiulluguli umiarsualivimmut akileraarummik taarserneqalersoq, angalatitsivinnullu amerlanerpaanut akileraarusersugaanermikkut malunnaatilimmik appariaataasussaq. Naatsersuutigineqarsinnaavoq, suliniutip taassuma immakkut takornariaqarnerup annertusiartorneranut suli sunniuteqarluariartussasoq.

Takornariaqarnikkut inuussutissarsiuteqarnerup annertusiartornissaanut periarfissanut pitsanngoriaataavortaaq, takornariaqarnikkut inuussutissarsiornermik ingerlatsinissamut akuersissutit pillugit sinaakkutaasumik upernaaq manna akuersissuteqartoqarnera, siunissaq ungasinnerulaartoq eqqarsaatigalugu aningaasaliissutinik sullissisinnaassutsikkullu ineriartortitsinissamik qulakkeerinnittussaq.

Misigisassaqartitsiniarnikkut suli tunisassiat pingaarutikimmik naleqqussarneqarput, misigisassaqartitsiviillu nutaat inerisarneqarlutik, angalatitsiviillu avatangiiserisagut amerliartuinnartut, Kalaallit Nunaat neqeroorutigisarlugu. 

Kiisalu naalakkersuinikkut alloriarnerit siulliit tiguneqarsimalerput, nunatsinni mittarfeqarnikkut sukatigaanermik nutarteriffiusut, piffissamilu aggersumi inuussutissarsiutip annertusiartorneranut suli patajaallisaaqataasussaq.

Qulaani taaneqartut suliniutaapput pitsaasut, ataatsimullu isigalugit takornariaqarnikkut inuussutissarsiutip ingerlaqqissinnaaneranut tigussaasumik tunngaviliisussat.

 

Nunatsinni Takornariaqartitsinermut Siunnersuisoqatigiit innersuussutaat

Kialluunniip isumaqatiginngitsoorsinnaagunanngilaa, takornariaqarnerup annertusiartornera Kalaallit Nunaata innuttaasalu iluaqutigissagaat – tamannali nammineq pinavianngilaq. Tamatuma anguniakkap qanillattorniarnerani apeqqutaavoq, naapertuuttunik piviusorsiortunillu uagut sinaakkusiisinnaanerput.

Uani allannera iluatsillugu, eqqarsaatigaara una juullimut ilassinnissut atorlugu, takornariaqarnikkut ineriartortitseriaatsit eqqarsaatigalugit kissalaartunik innersuussuteqarniarlunga.

Takornariaqarnikkut ineriartortitsinitsinni qitiutittariaqarpagut, sumiiffinni innuttaasut akuutinnissaat aammalu nunap immikkoortuinut annerpaamik iluanaarfiunissaa. Tamatumalu saniatigut aningaasaliissuteqarnissamut piginneqatigiillunilu soqutigisaqaqatigiittut suleqatigiissinnaanermut sinaakkusiussat pitsanngorsaaviutigalugit. Taaneqartut marluk ataatsikkut suliniutigineqarsinnaapput imminnut akerleriittut isiginagit. Akerlianik akisussaassusilimmik takornariaqarnikkut ineriartortitsineq toqqammaveqarpoq, taaneqartunik marlunnik ataatsikkut patajaallisaanermik. Taamaattumik pingaaruteqarpoq ukioq 2016 aallarnerfigalugu, inuussutissarsiummik ingerlatsiviit nunatsinni aallaaveqartut, pisariaqartitsinerat naapertorlugu inuussutissarsiuteqarsinnaanermik akuersissutinik tunniussisalernissaq.

Inuussutissarsiornissamut pisinnaatitsissutit taakku, tunisassiat pioreersut naleqarnerulersissavaat patajaallisarlugillu. Kiisalu nunani allani angalatitsiviit suleqatiserinnikkusussuseqarnerat malunnaatilimmik annertusassallugu. 

Pioneering Nation aammalu minnerusunut immikkullu piginnaasaqarfinnik inerisaaneq, immikkut ittumik eqaatsumillu nunatsinni attaveqateqariaaseq toqqammaveqarpoq. Aammalu nunap massuma takornarissat ‘noqitai’ qanoq immikkooruteqarnerinik paasinninneq tamatigoortuulluni – ullumikkullu Visit Greenland’ip sulinerani taaneqartut marluk qitiullutik. 

Piseqqusaarineq suliatut aningaasarpassuarnik naleqarsinnaasarpoq. Tamannali qaangeeriarfissaqarpoq, tikitassat allat unammillertigisanut sanilliulluta pitsaassutsikkut uagut immikkooruteqarniarsinnaanerput sakkugalugu. Malitsigisaanillu tunisassianik soqutiginnilersitsinarnermi kipisuitsumik avammut suaarutigalugu. Taamaattumik inuussutissarsiummut soqutigisaqartutuut peqataasunut kaammattuutigissavara, nammineq pilerisaarinermut atorneqarsinnaasut tigoriaannaat atorluaqqullugit. Aammalu Visit Greenland’imik suleqateqarsinnaaneq, tunisassianik nutaaliorluni soqutiginarsaanermut atasumik atorsinnaasut – ilissi namminerpiaq immikkut pisariaqartitasi aallaavigalugit naleqqussakkat.

 

Takornariaqarneq silaannakkoornerulerli

Mittarfeqarnikkut nutaamik sukaterinissamik pisariaqartitsineq annertoorujussuarnik aningaasaliissutinik naleqartussaavoq, ukiunullu arlaqartuni inerisagassaassalluni. Mittarfiit nutaat akilersinnaanerannut apeqqutaassaaq, takornarissat Kalaallit Nunaannukartut ukiut tamaassa amerliartortuarnissaat.

Innersuussutigaarput mittarfiit nutaat sanaartornissaat sioqqullugu, sanaartornerisa nalaani, sanaartoreernerisalu kingorna, ilungersuussamik pisisartut immikkoorutimikkut Kalaallit Nunaannukarnissamut soqutiginnittut tikeraarnissaminnut ‘peqqutaasa’ nukittorsarnissaat eqqarsaatigissagipput. Tunisassianik inerisaanermi annertunerusumik aallaaviusariaqarput tunngaviusumik pisisartut, tamannalu pisinnaalluni timmisartuussisartut angalatitsiviillu illuatungaanilu kommune’t, Namminersorlutik Oqartussat aammalu Visit Greenland akunnerminni ungasissumut isigisumik suleqatigiinnerisigut.

 

Aaliangiinerit pitsaanerusumik annertunerusumillu paasissutissanik tunngavillit

Naggataagut minnerunngitsumilli Visit Greenland’ip innersuussutigissavaa, tunisassianik soqutiginarsaaneq inerisaanerlu kisitsisitigut/ilisimasatigut takussutissanik tunngaveqartuaannassasut. Annertuumik ataqatigiissakkamillu suliniutit ingerlassinnaanngoraluarutsigilluunniit, nunat tamat akornini unammilleqatigiinnermut sanilliulluta suli mikisuararsuuvugut – tamannarpiarlu peqqutigalugu qulakkeerniagassaraarput, pisisartoqarfiit Kalaallit Nunaannut tikinnissamut soqutiginninnerpaaffiusut sammivigalugit nukissatta atornissaat. 

Kalaallit Nunaanni peqqutissaqarluarpugut, takornariaqarnikkut inerisaanermi annertuumik anguniagaqarnissamut, taakkulu anguniakkat naalakkersuinikkut ilinniartitaanermut siunnerfinnut naapertuuttunngorsagaallutik. Tunngaviusumik ilinniarfiit pigereerpagut, soorlu kiffartuussinermi aningaasaqarneq aammalu issittoq avannarleq pillugu paasissutissiinikkut qaffasissuseq eqqarsaatigalugit. Pissusissamisoortutut isikkoqarpoq alloriarnerup tullissaata piareersalereernissaa, siunissamilu ungasinngitsup iluani ilisimatusarfikkut issittumi avannarlermi takornariaqarneq pillugu ilinniagaqarsinnaanissamut. Tamannalu aatsaat piviusunngorsinnaavoq Issittoq Avannarlermiut allat ilisimatusarfiisa suleqatiginerisigut. Ilinniagaq toqqaannartumik sulinermik aamma ilisimatusarnermik imalik aqqutigalugu, nunap immikkoortuini ataatsimullu isigisumik takornariaqarnikkut inerisaanermik suliaqarnermut akuusinnaasut pikkorissut nutaat pilersissinnaallutigit.

Aammaloorlunga ukiumut qaangiuttumut qujanaq, suleqatigiilluaqqinnissatsinnillu kissaassillunga.

 

Anders Stenbakken

Visit Greenland