Asasakka tamassi

Visit Greenlandip tamassi juullimi pilluaqqullusilu ukiortaap pilluarnartuunissaanik kissaappaasi.

Ukioq 2016 Kalaallit Nunaanni takornariaqarnerup iluani angusaqarfiulluarpoq, uagullu tungitsinniit ukiup ingerlanerani suliariniagassanut amerlaqisunut atatillugu, allatigullu suleqatigisagut, Visit Greenlandimi sulisut sinnerlugit qutsavigerusuppakka.

Ukioq naajartulerpoq, pisarnertutullu nalilersuffissanngorluni siunissamullu eqqarsaatersorfissanngorluni.

2014’imi aasakkut takornariaqarnerup annertusiartulernera 2016’imi ingerlaqqippoq. Matuma allannerata nalaani Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfimmiit takornariqarneq pillugu kisitsisit qaammatinut siullernut 9’nut tunngasut tiguakka, kisitsisillu nuannaajallannarput. Ukioq manna qaammatini siullerni sisamani, 2015’imut sanilliullugu, agguaqatigiissillugu qaammammut 19 procentimik kisitsisit annertuseriartarput (Arctic Winter Gamesimut tunngasut kisitsisinit ilanngaatigineqareerlutik). Siorna taamaalineranut sanilliullugu maajimi 8,8 procentimik juunimilu 8 procentimik kisitsisit qaffariarput. Juulimi qaffariaateqartoqarani kisitsisit 0,5 procentimik appaallapput, tamatuma nalaani Kalaallit Nunaannut takornariat amerlasinnaaffiat nallerneqarsimasoq tamatumatigut ilimanarsinnaalluni. Aggustimi 11,4 procentimik qaffariartoqarpoq – juulimut sanilliullugu takornariat 2.400’t missaannik amerlanerullutik. Qaammat maanna kisitsisaatigisarput kingulleq tassaavoq septembari, 16,8 procentimik qaffariarfiusimasoq. Aggusti septembarilu umiarsuarnik takornariaqarfiupput, taakkununngalu ilaasut paarlakaannerat imaassinnaavoq qaammatini marlunni taakkunani timmisartunut ilaasut amerliallannerannut pissutaasoq. Timmisartumik Kalaallit Nunaannut takornariat qaammatini siullerni 9’ni agguaqatigiissillugu qaammammut 9,6 procentimik amerleriartarsimapput (AWG ilanngunnagu)

 

Nunanit takornariaqarnermut atatillugu salliutitanit qaffariaatit, Kalaallit Nunaannut takornariat amerlassusaat pingaarnersiorlugit:

Danmark: + 14,2 %

Tyskland: + 15,7 %

USA: + 9,8 %

Frankrig: + 19,5 %

Tuluit Nunaat + 33,5 %

 

Asiamiit takornariaqarneq:

Kina: - 17,1 %

Japan: - 10,6 %

Taiwan: - 50,7 %

Ila, utoqqatseraluarpunga kisitsisit taama amerlatigisut juullimi pilluaqqussummut ilanngussorakkit, neriuppungali qiimmallaataajumaartut.

Ukiuni marlussunni kingullerni Kalaallit Nunaannut takornariaqarnermut atatillugu kisitsisit iluarusunnartumik qaffakkiartornerat, soorngunami pissutsit pitsaasut assigiinngitsut imminnut taperseqatigiittarnerannik pissuteqarpoq. Kalaallit Nunaanni angallavigisartakkat nutaat amerlanerillu aqqutigalugit sumiiffiit amerlanerit tikikkuminarnerulerput. Misigisassarsiornissamut kiisalu sumiiffinnut assigiinngitsunut angalanissamut aaqqissuuteriikkat ukiut tamaasa suli amerliartorput, tamakkualu Kalaallit Nunaanni assigiinngiiaarnerusunik misigisaqarsinnaanermik periarfissiillutik. Lonely Planetip pitsaanersiugaani, ’Best in Travel 2016’, angallavissat pitsaanerpaat qulit akornannut Kalaallit Nunaat inissippaa, tamatumunngalu qulaani taasakka pissutaapput (taamatut oqarusuppunga) kiisalu Kalaallit Nunaata tamatigut annertunerusumik nittarsaanneqarnera pissutaaqataalluni.

2017’imi pisussat qiviarutsigit, Visit Greenlandip Vestnorden Travel Martimik aaqqissuisuunissaa suliassat annersaraat. Pilersaarusiorneq oktobarip naalernerani aallartippoq, 2013’imisullu angusaqarluarnissaq siunniunneqarluni. Tamanna anguneqarsinnaavoq nutaamik eqqarsaatersornikkut kiisalu 2013’imi ilanngussat ilaasa peqataasunit pitsaanertut nalilerneqartut aaqqissuuteqqinnerisigut. Kalaallit Nunaanni orninneqartussat 5’it tamarmik angalatitsisartunit 10’nit + ornigassamut ataatsimut tusagassiortoq ataaseq sioqqutsillutik orninneqaqqaarnissaat siunniunneqarpoq. Tamanna nunap immikkoortuinit aningaasaliisoqarneranik pisussanillu aaqqissuinerup inerisarneranik tunngaveqarpoq. Ingerlaavaartumik suliniutit greenland.com-imit annertusarneqarput, 2017’ip affaani siullermi atuisartunut allagarsiisartunullu pitsanngorsaanissaq tamatumunnga ilanngullugit. Nittartakkamik atuisartut suli amerliartuaarput, pisariillisaanissarli atuisartullu pisariaqartitsinerminnik kalerrisaarinerisa isumagisarnerat pitsanngorsartariaqarluni. Atuisartut nittartakkatigut pitsaanerusumik misigisaqartarnissaat siunniunneqarpoq kiisalu greenland.com-imiit allagarsiisartut namminneq nittartagaannut nuussisinnaanerup qulakkeerneqarnissaa siunniunneqarluni.

2016’imi aamma sulisunik paarlakaattoqarpoq. Malik Milfeldt aamma Mads Pihl, marluullutik ingerlatsivimmut iluaqutaalluarsimasut nutaanik unammilligassarsiorput. Suleqatigut nutaat tassaapput Filip Gielda, digitalinik inerisaasutut atorfinittoq. Aningaaq Rosing Carlsen Visuel Produktion Konsulentitut atorfinittoq. Arina Kleist internetikkut inuit naapittarfii pillugit siunnersuisutut atorfinittoq.

Suleqatigiilluarnitta nangeqqinnissaanik kissaateqarlunga, kingumut ukioq manna pisunut qutsavigaassi.

Anders Stenbakken, Visit Greenland