Piffissap takornariartitsisarneq pillugu periusissiorfiusoq maannakkut atuutoq ukiup nikinnerani naassaaq Visit Greenlandillu periusissiaq nutaaq suliffeqarfiup ukiuni pingasuni tulliuttuni takornariartitsinermik suliaqarnermut atuuttussaq maannakkut piareersarpaa.

Takornariartitsisarneq pillugu piffissamut ukiunut pingasunut periusissiaq periusissiamut maannakkut atuuttumut tunngatillugu ingerlariaatsimik allanngiuffiussanngilaq, Visit Greelandillu Kalaallit Nunaanni avataanilu soqatigisaqartuni aalajangersimasunik anguniagaqartunillu suleqateqarneq tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni akisussaassuseqartumik misigisassarsiortitsilluni takornariartitsisarnerup ineriartortinneqarnissaa tapersersorneqarnissaalu qulliunerusumik suli suliniutigaa.

Ilisarnaammik nittarsaaneq takoqqusaarinermillu suliaqarneq ukiuni aggersuni suli nuna tamakkerlugu ilisarnaammik nittarsaanermu, Pioneering Nation, ilaassaaq. Niuerfinnik ilisimasaqarneq niuerfinnilu ineriartortitsineq pillugu tunngaviusumik suliniutit, soorlu niuerfinnik takornariartartullu soqutigisaat tunngavigalugit immikkoortitserineq aamma Kalaallit Nunaanni takornariartitsisarnermik inuussutissarsiorneq pillugu naatsorsueqqissaarinermi ilisimasanik katersineq siaruarterinerlu, Visit Greenlandi p suli pingaarnertut sulilassarissavai.

Periusissiaq taamaalilluni suliniutinik pioreersunik ineriartortitseqqinerussaq, tassungalu peqatigitillugu tunngaviusumik apeqqutit marluk isummerfigineqassallutik:

  • 2012-imiit niuerfimmi sunik pisoqarpa?
  • Periusissiami maannakkut atuuttumi anguniagassatunut aalangiuneqartunu tunngatillugu sumut killippugut?

Suliniuteqarfiit ataasiakkaat ataani naatsumik eqqartorneqassapput aammalu oqaluttuarlu pingaarneq iserfigigukku 2015- 2018-imut periusissiami immikkoortut sukumiinerusumik eqqartorneqarnerat atuarsinnaavat.

 

Akisussaassuseqartumik imminullu nappassinnaasumik misigisassarsiortitsilluni takornariartitsisarnerup ineriartortinnissaata isiginiarneqarnera

Kalaallit Nunaanni Pioneering Nation brand-imi aamma Visit Greenlandip ineriartortitsinissamik suliaqarnerani akisussaassuseqartumik misigisassarsiortitsilluni takornariartitsisarneq aallaavigalugu naleqartitat assigiinngiaartut tunngavigineqarput.

Naleqartitat Visit Greenlandip ineriartortitsinerani aqutsisuusut pillugit annertunerusumik atuarit

Annertunerusumik ersarinneruneq

Kalaallit Nunaata takussutissiaa pitsaanerpaaq tassaavoq nunatta nittartagaa greenland.com aamma inuit internetimi attaveqaqatigiiffigisartagaat arlallit, PR-imik suliniutit aamma avataani internetikkut takussutissiisarfinnut oqaluttuat nammineq suliarineqartut.

Ersarinnerunermik Visit Greenlandip suliaqarnera pillugu annertunerusumik atuarit

Takornarissat aallaavigalugit periusissiorneq
Assigiinngiiaartunik soqutigisaqarlutik takornariartartut Kalaallit Nunaannut tikittartut Visit Greenlandip 2012-imiit misissuiffigai, misissuinerlu taanna immikkoortut ataasiakkaat Kalaallit Nunaannik qanoq misigisassarsiortarnerat aallaavigalugi periusissiamut ullumikkut tunngavissiivoq.

Takornarissat immikkoortuinik suliaqarneq pillugu annertunerusumik atuarit

Niuerfinnik soqutigisaqartunillu pingaarnernik tulleriissaarineq

Visit Greenlandip niuerfinni ineriartortitsinermik suliaqarnera piffissami 2015-18 niuerfinni Europami USA-milu misigisassarsiortitsinermik niuerfiit nukittorsarnissaat isiginiarfiussaaq, pingaartumik ilisimagineqarpoq Islandimit aqqutit atoarlugit tamanna suli siuariartorfiussasoq.

Visit Greenlandip niuerfinni ineriartortitsinermik suliaqarnera pillugu annertunerusumik atuarit

Suleqatigiissutiginerit  inuussutissarsiummullu atugassaritinneqartut sinaakkutaasut pitsanngorsarnerat

Kalaallit Nunaanni nunaminertanut akuersissutinik atuutilersitsinermi inuussutissarsiummut sinaakkutaasumik atugassaritinneqartut pitsanngortinneqarput, kinguneqarlunilu Kalaallit Nunaanni nunanilu allani suleqatigiittut akornanni toqqaannartumik aaqqiisarnernik ajorannginnerulersitssunik sullissutissanut tunngavissiornermik.

Nunaminertanut akuersissutit aamma inuussutissarsiummik ineriartortitinermut sinaakkutaasumik atugassaritinneqartut pillugit annertunerusumik atuarit

Piffissap takornariartitsiviusartup sivisunerulersinneqarnera

Kalaallit Nunaanni takornariartitsisarneq ukiukkut aasakkullu piffissani marlunni sivikitsuni pisarpoq, tamannalu tamanik naammassinnissinnaanermi ajornartorsiuteqalersitsisarpoq aammalu nunatsinni takornariartitsiviusarnermi piffissanut sivikitsunut agguataartitsisarluni, tamannalu sivitsorneqarluarsinnaavoq, taamaalilluni tikiffissat amerlanerusut ukiup ingerlanerani piffissami sivisunerusumi takornariartitsisarneq iluaqutigilersinnaassallug.

Piffissap takornarnaviartitsisarfiusup sivisunerulersinneqarnissaanik suliaqarneq pillugu annertunerusumik atuarit

Umiarsuit atorlugit takornariartitsisarneq – niuerfimmi allannguutit isiginiakkallu nutaat

Umiarsuarnik takornariartitsisarneq 2010-miit 2013-imut pingajorarterunaanik annikilleriarpoq, akerlianilli ilisimasassarsiorluni umiarsuarnik angalanerit nunami tamarmi annertusiartorluni, ineriartornerlu taanna akisussaassuseqartumik misigisassarsiortitsilluni takornariartitsinermik Visit Greenlandip isiginninniarneranut atassuteqarluinnarpoq.

Umiarsuit takornariutit pillugit suliniut pillugu atuarit

2015 -2018-imut periusissiami suliniutinik annertunerusumik allaaserinninneq


Akisussaassuseqartumik imminullu nappassinnaasumik misigisassarsiortitsilluni takornariartitsisarnerup ineriartortinnissaata isiginiarneqarnera

Kalaallit Nunaanni Pioneering Nation brand-imi aamma Visit Greenlandip ineriartortitsinissamik suliaqarnerani akisussaassuseqartumik misigisassarsiortitsilluni takornariartitsisarneq aallaavigalugu naleqartitat assigiinngiaartut tunngavigineqarput, piffissamilu perisissiorfiusumi 2015 – 18 naleqartitat periusissiamilu suliniutit imminnut qaninnerusumik atassuteqartinnerisigut tamanna annertunerusumik nukittorsarneqassaaq.

Misigisassarsiortitsineq imatut paasineqassaaq nakornariartitsineq, tassani:

  • feria/sammisaqarneq immikkorluinnaq, allamiorpasissumi, avataanit pilersorneqarluni imaluunniit asimi tikiffissami ingerlanneqartoq,
  • misigisassarsiornerit silami pigajuttarput aammalu peqataanerit arlalinnik annertutigisunut tunngasarlutik aammalu nammineerluni takusassarsiornikkut sammisaqartoqartarluni, nassuiaasoqarluni ajornaangitsumik angalaarnerniit ilisimasassarsiornernut ilungersornarnerusunut, aamma
  • takornariaq ilatsiinnarluni takornariatut imminut isiginngilaq, kisiannili avataani angalusut, tassani pingaartumik tikiffissat aserorneqarsimanngitsut allamiorpasissullu pilerinartarlutik aammalu inuttut unammilligassaqarneq, imminut paasinissa pissarsinissarlu.

Akisussaassuseqarneq imatut paasineqassaaq takornariartitsinermi:

      • sumiiffimmi aningaasatigut sapinngisamik annertunerpaamik iluaqusiinissaq siunertaralu takornariartitsisarnermik ineriartortitsinermi sumiiffinni innuttaasunik peqataatitsineq,
      • pinngortitami kulturikkullu kingornussat pigiinnarnissaannut iluaqutaasumik tapersiisoq,
      • avatangiisini inuillu atagaanni kingunerinik ajortunik annikillisitsineq,
      • misigisaqartitsinerit sumiiffimmi innuttaasunut isumaqarluartunik amerlanerusunik pilersitsilluni neqeroorutigineqartut, amma
      • sumiiffimmi takornariartitsinermik ingerlatsisut aamma angalatitsiviit nunanit allanersuut takornarissat immikkoortuinut eqqortunut saaffiginnittartut akornanni niuernermi suleqatigiiffissaannik pilersitsineq.

Annertunerusumik ersarinneruneq

Kalaallit Nunaat angallavissatut ersarinnera annertusiarujussuarnikuuvoq. greenland.com 2012-imi qaammammut 36.000-ingajannik iserfigineqartarpoq, taakkunannga danskit 20 – 25%-iullutik, Amerikamilu avannarlermeersut 10 – 14%-iullutik.
2012-imiit greenland.com-imut isertartut amerliartuinnavinnikuupput, nittartagarlu ullumikkut qaammammut 80.000-init iserfigineqarpoq. VG-ip ilimagaa 2015-imi nittartakkamut isertut ukiumut millioninngussasut. Danskit greenland.com-imut isertartut ullumikkut 9 aamma 13% akornanniipput, amerikamiillu isertartut 22 aamma 27 % akornanniillutik.

Taamaalilluni periusissiornermi naleqqat pingaarutillit marluupput. Ersarinnissamik suliaqarneq siunertaq malillugu ingerlavoq, aammalu nunanit assigiinngitsunit greenland.com-imut isertartut allanngoriartornerat takuneqarluinnarsinnaavoq.

Takornarissat aallaavigalugit periusissiorneq

Islandimiit angallannerit annertusiartortillugit niuerfinniit nutaanit Kalaallit Nunaannut takornarissat assigiinngiiaartut tikittalerput. VG-p 2012-imi upernaakkulli nalilersuinermi sakkoq VG-mit 2011-mi ineriartortinneqartoq atorlugu takornarissat maannakkut assigiinngiiaartut ataavartumik nalunaarsortalernikuuaa.

Takornarissanik nalunaarsuineq/Immikkoortunut agguaaneq sulississutinik eqqortunik tunisinnginnermi pisisartut paaseqqaarneqarnissaannik issumaqarneq tunngavigalugu VG takornariartitsisarnermik ineriartortitsinermi suliniutini tulleriinnilersorpai.

Takornarissat sunik soqutigisaqarnerat tunngavigalugu immikkoortiterinermi takornarissat assigiinngitsut imminnut qanoq paasinerat, soqutigisaat, internetimi iliuuserisartagaat kiisalu Kalaallit Nunaanni misigisassarsiortitsinermik sulissutinik ilimagisaat ujartuinerallu tunngaviusumik paasiartulernikuuarput. Allatut oqaatigalugu immikkoortut assigiinngitsut angalanermi misigisassanik assigiinngitsunik sooq toqqaasarnerat paasiartulernikuuarput.

Immikkoortiterineq taamalilluni sullississutinik aaqqiisarnernut ineriartortitsinernullu, anguniagaqarnerulluta Kalaallit Nunaannik sumi qanorlu iliorluta takoqqusaarissarnernut kiisalu sullissanik isiginninniarneq suleqatissanillu pilersitsisarneq pillugu siunnersuisarnermut aqutsinermi sakkuuvoq.

Naggasiullugu immikkoortiterineq nutaarsiassanik, ilanngussanik, internetimi inuit attaveqarfigisartagaanni suliniuteqarnernik kiisalu PR-mik tusagassiisarnermillu aaqqissuussinermi immikkoortitsissutinngornikuuvoq.

Niuerfinnik soqutigisaqartunillu pingaarnernik tulleriinnilersuineq

Kalaallit Nunaata angallasivissatut ersarinnera pitsanngoriaraluartoq takornarissat suli ikitsuararsuupput. Takornarissat ataatsimut isigalugu ikippallaarput piffissarlu takornariarfiusartoq sivikippallaarluni. Takoriartitsisartut takornarissat suli pinnaassutigisarpaat qaammatillu ikitsuinnaat suliffeqarfimminnik ingerlatsivigisinnaallugu. Tamassuma kinguneraa, takornariartitsisarnermik inuussutissarsiorneq annertuumik sullissiviusaraluartoq, suliffissanik pilersitsisarnerup arriinnera.

Ukioq tamaat eqqarsaatigalugu nunami takornarissat 50.000-it pineqarput umiarsuarnillu takornarissat 20.000-iullutik. Tunu pinnagu tikiffissani tamani danskit takorissat amerlanerpaajupput, tassungali peqatigitillugu uuttorneqarsinnaasumik amerliartoratik. Ullumikkut amerliartorfiusut tassaapput pingaartumik USA-meersunik Europameersunillu Islandimit tikittartut aammalu Ilulissani Tunumilu Kinamiut amerliartorlutik.

Qulaani taaneqartut periusissiornermi kinguneraat Europami USA-milu niuerfinnik ineriartortitsinissaq VG-imit annertusarniarneqartoq isiginiarneqarlunilu. Europami suliniuteqarfiit tassaanerupput Danmark, Tyskland UK-lu, Europamiillu takornarissat Danmarki Islandinilu aqqusaalugit Kalaallit Nunaannut tikittarsinnaanissaat. Amerikami avannerlermi suliniuteqarfiit pingaartumik tassaapput USA-p kangiatungaa annikinnerusumillu kitaatungaa.

Amerikamit takornarissanut Islandi aqqusaarlugu tikittarput, Islandilu nammineq Kalaallit Nunaata pingaaruteqartutut niuerfigigaluaraa, Islandip Europamut Amerikallu avannaanut attavii niuerfinnut pingaaruteqartumik attaveqaataavoq, tamassumalu saniatigut takornariartitsisarnermik suleqatigiinnerit naleqarluartut pilersinneqareersullu arlaliullutik.

Suleqatigiinnerit inuussutissarsiummullu sinaakkutaasumik atugassaritinneqartut pitsanngorsarnerat

Ukiuni kingullerni pingasuni takusinnaasimavarput Islandimi takornariartitsisartut anginerit sullississutit pillugit Kalaallit Nunaanni takornariartitsisartunik suleqateqarnissamik soqutiginnikkiartortut, tassungalu tapiliullugu Kalaallit Nunaanni takornariartitsisarnermut aningaasaliinissaq kissaatigalugu. Islandip aamma Kalaallit Nunaata akornanni suleqatigiiffiit immikkoortuni naleqquttuni tamani pitsanngorsarneqassapput. Tassani pineqarput sullississutinik aaqqiinerit ineriartortitsinerillu, piffissamik takornariarfiusartumik sivitsuisitsineq, suleqatigiinnernik pilersitsineq, ilisimasanik paarlaasseqatigiittarneq takoqqusaarisarnernillu ataqatigiissaarinerit.

Kalaallit Nunaanni misigisassani amerlanerpaani nunaminertanut akuersissutit immikkut ittut pisariaqartinneqanngillat immikkoortunili sisamani pisariaqartitsisoqarluni: Kuunni aalisarneq, tammajuitsussarsiortitsilluni piniartitsinerit, asimi aallaarfiit helikopterillu atorlugit sisoraarititsinerit. Sinaakkutaasumik piumasaqaatinut pingaarnernut assersuutit pingaarneq tassaavoq nunaminertanut akuersissutinik atuutilersitsineq, tassani takornariartitsisartut Kalaallit Nunaannit aallaaveqartut atuisinnaatitaanermut qulakkeerinniffigineqarnissamik aammalu sullississutit atuuttut nutaallu ineriartortinnissaannut aningaasaliinissamut pitsaanerusumik tunngavissaqarnissamik periarfissiisoqarluni. Sunngiffimmi aalisartitsinermut, tammajuissartitsilluni piniartitsinernut, asimi tammaarfinnut helikopterillu atorlugit sisoraartitsinermut akuersissutini pineqarput inuussutissarsiutinut nunatsinni killilersuisarnerup pitsanngortinnissaa aammalu naaperluilluanngitsumik unammilleqatigiinnermi aningaasanik isaatitsisarnermut tunngavissaarutitsisoqarnissaanik taakkunanngaluunniit annikillisisitsinissaq ersissutinagu takornariartitsisartut avataaniittut suleqatigalugit sullississutit pitsanngortinnissaannut ineriartortinnissaannullu amerlanerusunik periarfissiinissaq.
Kalaallit Nunaanni akuersissutinik atuutilertisinerup kinguneraa Kalaallit Nunaanni nunanilu allani suleqatigiit namminersortut akornanni ajornannginnerusumik toqqaannartumik aaqqinneqarsinnaasunik sullississuteqalernissamut tunngavissiineq, taamaalilluni sullississutit imarisaat tikeraat naleqartitaannut ileqquannullu Kalaallit Nunaanni angalanermi misigisassatut ilimagisaannut naapertuuniassammata. Tamassuma niuernissamut periarfissat annertusissavai aammalu sinaakkutaasumik piumasaqaatinik killisorneqartunik niuernermi atugassaqartitaqarluni pissalluni.

Piffissap takornariartitsiviusartup sivisunerulersinneqarnera

Kalaallit Nunaata takornarissat amerlinissaannik kissaateqarneranut peqatigitillugu, angalaqatigiit angalanissaminnik taamaatitsiinnartarnerannik kinguneqartumik tikiffissani arlalinni tikinneqarsinnaanermut inissanik  piffissamilu takornariaqarfiunerpaasartuni innuivissanik ajornartorsiuteqartoqarpoq. Aaqqiissutissaq tassaavoq mittarfiit pioreersut tallineqarnissaat nutaanillu sanaartornissaq kiisalu unnuiffiusinnaasut amerlinissaat.

Ineriartortitsineq taanna Visit Greenlandip kissaatigigaluarpaa – ajornartorsiusorli aamma tassaavoq piffissap takornariaqarfiulluartartu avataani timmisartuni unnuiffissanilu inissat atorneqartannginnerat. Inissanik pioreersunik pitsaanerusumik atuinissaq immaqa suliassaavoq soorunami ajornaatsuinnaanngitsoq, kisiannili anertuunik aningaasaliinissamik pisariaqartitsiviunngilaq maannakkorpiarlu ingerlanneqarsinnaalluni.
Taammammat piffissap takornariartitsiviusartup sivisunerulersinnaanera piffissami periusissiorfiusussami Visit Greenlandimit suliniutissaavoq pingaartinneqartorujussuaq.

Piffissap takornariartitsiviusartup sivisunerulersinneqarnissaanut pingaarnertut aallaavik tassaavoq tamassuma inuussutissarsiutit qanimut suleqatigalugit pinissaa – tassanilu kommunit aamma tapersersuivittariaqarlutik. Tassa nunap immikkoortuini assigiinngitsuni piffissap takornariartitsiviusartup sivitsorneqarnissaa assigiinngitsuummat suliniut aamma isummerfigineqanngippat piffissaq takornariartitsiviusartoq sivitsorneqarsinnaanngilaq.

          • Tunumi piffissami pingaarnermi septembari ilanngunneqartariaqarpoq kiisalu ukiukkut/upernaakkut takornarissat amerlisillugit.
          • Kujataani aasaanerani amerlanerusunik takornariaqarusuttarnissaanik pisariaqartitsisoqarpoq piffissarlu sivitsorlugu.
          • Nuummi piffissamik sivitsuineq tassaavoq julimi augustimilu akunnittarfinni piffissaq inissaqarfiunersaartuni takornariaqarniarnissaq.
          • Sisimiuni piffissamik sivitsuinissaq pineqarpallaanngilaq, kisiannili niuerfik annertusiartorfiusoq pissarsiveqataaniarlugu Islandimut aqqummik toqqaannartumik pilersitsinissaq.
          • Avannaani ukiukkut/upernaakkut piffissamik sivitsuineq aasaaneranilu takornariaqarfiulluartartup sivitsornissaa.
            Piffissamik takornariaqarfiulluartartumik sivitsuinissamik suliaqarneq ukuninnga kinguneqarpoq:

            Takoqqusaarineq Ersarissuunerlu: Piffisami takornariaqarfiuvallaartanngitsumi misigisassat pillugit assit, filmit allaaserisallu amerlanerusut.
          • Piffissami takornariaqarfiuvallaanngitsumi angalinissamut pissutissat pitsanngorsarniarlugit sullississutinik aaqqiineq ineriartortitsinerlu.
          • Piffissap takornariaqarfiusartup sivitsornissaa sammillugu tusagassiortunik angalatitsineq aamma FAM-Trips.
          • Angalatitsivinnik takornariartitsisartunillu taakku piffissami takornariaqarfiuvallaartanngitsumi tuniniaasarnerat pitsanngorsarniarlugu suliariaasiannik ajornannginnerulersitsineq.

Umiarsuit atorlugit takornariartitsisarneq – niuerfimmik allannguinerit isiginiagassallu nutaat

Kalaallit Nunaannut umiarsuit atorlugit takornarissat 2010-miilli annertuumik ikileriarnikuupput, pingajoraterutaanik 2010-mi 30.000-it missaanniit 2013-imi 20.000-it missaannut.
Ikileriartoqrneranut pissutsit arlallit pissutaapput, ilaatigut ilaasunut akitsuutit qaffasissut, Kalaallit Nunaanni immikkat angallannermut malittarisassat nutaat nalornissutigineqarnerat, ikummatissat akiisa qaffanerat, nunarsuarmi aningaasatigut ajornartorsiuteqarnerup sunniutai minngerunngitsumillu umiarsuit atorlugit takornariartitsisartut aaqqissuussaanerisa allanngornera.

Annertunerpaamik ikileriaateqarneq pissuteqarpoq umiarsuit akunnattumik angissusilli 500-1200 ilaasoqartartut tikittartut ikileriarujussuarnerat, taakkulu 2010-p tungaanut umiarsuit Kalaallit Nunaannut tikittartut angissusaasa assigiinngitsut tullerinikuuaat 2013-imilu ikinnerpaajullutik. Umiarsuit taakku umisuit atorlugit takornariartitsisarnermi atorunnaariartorneqapallapput  angalassinermilu atorunnaarneqarlutik niuerfinnulluunniit allanut nuunneqarlutik.

Umiarsuit angisuut (1200+ ilaasoqartartut) tikittarnerat allanngungaarnikuunngilaq, umiarsuilli ikinnerit atorneqartarlutik, tamannalu ilaasunik naatsorsueqqissaarisarnermut ilaatigut sunniuteqarpoq. Akerlianik umiarsuit ilisimasassarsiornermut atorneqartartut minnerunngitsumillu Tunumi Kitaanilu umiarsuit atorlugit ilisimasassarsiortunik takornariartitsisartut amerleriarnerat takusinnaavarput .
Umiarsuit atorlugit takornariartitsisarnermik niuerfimmi ineriartornerup taassuma takornariartitsisarnerup nunarsuarmi tamarmi illuatungeriit avissaartuunneri takutippaa; feria aliikkutassatut eqqissisimaaffissatullu isigalugu sunngiffimmi sammisaqartunut niuerfik suli annertooq aammalu misigisassarsiornissaq sammisaqarnissarlu isiginiarlugit misigisassarsiortunut niuerfik sukkasuumik anertusiartortoq. Visit Greenlandip nunap ilisarnaataanik nittarsaanermik suliniuteqarnerata, B2B-mik suliaqarnerup takornariartartunillu assigiingitsunik immikkoortiterinerup uppernarsarpaat Kalaallit Nunaat misigisassarsiorluni tikiffissatut isigineqartoq pilerigineqartorujussuarlu.
Ilisimasassarsiortunik takornariartitsisartut takoqqusaarinerisa VG-illu ilisimasassarsiortut umiarsuaanni ilaasunik nunamilu takornarissanik immikkoortiteriniarluni apersuinerata takutippaat takornarissat ataatsimut isigalugu assigiiaartusut, angallatissamik toqqaasarnerat assigiinngiinnarluni.
Taamaammat ineriartornermi tassani immikkoortullu assigiiaarneranni ilisimasassarsiortunik umiarsuit atorlugit takornariartitsisarneq B2B-mik Visit Greenlandip suliniuteqarnerani tamakkiisumik ilanngunneqassasoq, takornariartitsisartut ataasiakkaat qanimut oqaloqatigisarlugit takoqqusaanerinermilu atortut ataasiakkaarlugit, suliniutit imarisaannik pilersitsinerit sakkussanillu ineriartortitsinerit tapersersorlugit. Umiarsuit atorlugit takornariartitsisarneq isiginiarlugu B2B-mi suleqatigiinnik pilersitsisoqarnikuuvoq, taakkulu ilisimasassarsiortunik takornariartitsisartut immikkut isiginiassavaat. Suleqatigiit ilisimasassarsiortunik takornariartitsisartunt paasissutissat tapersiissutillu katersussavaat taakkulu VG-mi suliniutini suliarineqartunilu aalajangersimasuni piviusunngortittassallugit.
B2B pillugu saniatigut nittartaq atuuttoq, cruisegreenland.gl, 2014/15-imi greenland.com-ip ataatsimut qupperniini aaqqissugaanerata ilusilersorneratalu assigisaanik tamakkiisumik ilannguneqassaaq.
Atuisut eqqarsaatigalugit greenland.com (ilisimasassarsiortitsilluni) umiarsuit atorlugit takornariartitsisarneq pillugu maannamut imaqarnikuunngilaq. Misigisassarsiornissamut periarfissap taassuma aammalu ilisimasassarsiortitsillutik takornariartitsisartut nunami takornariartitsisartut assigalugit takoqqusaareqquneqarnissaat greenland.com-imi annertunerusumik ersarinnerulersinneqarnissaat pissusissamisoorpoq. Ilisimasassarsiortunik umiarsuit atorlugit takornariartitsisarneq pillugu saniatigut nittartakkamik pilersitsisoqassaaq, tassani misigisassarsiorluni angalariaaseq immikkut ittoq taanna paasissutissiissutigineqassalluni. Saniatigut nittartagaq taanna ilisimasassarsiortunik umiarsuit atorlugit takornariartitsisartunut pissusissamisoortumik aamma takoqqusaaruteqarfiusassaaq.
Umiarsuit angisuut tikittarnerisa ingerlaannarnissaa Visit Greenlandip suli isiginiassavaa, pingaartumik umiarsuit atorlugit takornariartitsisarneq pillugu saqqummersitsinerni najuuttarnerup ingerlatiinnarneratigut umiarsuaatileqatigiiffinnillu ingerlaavartumik oqaloqateqartarnikkut.

Eqikkaaneq – kalaallit piumasaat tunngavigalugit inuussutissarsiut niuerfinnut piareersimasoq

Takornariartitsisarnermik ineriartortitsinermik naleqqussaanissamillu pisariaqartitsineq, tassunga peqatigitillugu sumiiffinni naleqartitat kalaallillu piumasaat eqqumaffigigaanni  inuussutissarsiut taamaalilluni avataani niuerfiit pisariaqartitaannut naapertuuppat soorunami aatsaat pisinnaammat.
Tassanerpiaq Kalaallit Nunaanni manninermi akisussaaneq pingaaruteqartorujussuuvoq. Tassami tamatta inuussutissarsiutip atorfissaqartitaanik tamatta inissaqartitsinissamut iliuuseqarsinnaatitaanermullu tapersiisinnaavugut.
Taamaaliorsinnaavugut takornariartitsisarneq inuussutissarsiutitut isigigutsigu, kulturikkut naleqartitanik amerlasuunik immitsinnut inuiatigiinnillu paasinnissatsinnik nammineq atortakkatsinnut attuumassuteqaraluartoq, tassungali peqatigitillugu imminut nappassinnaasumik aningaasarsiornermut naleqartitanik taakkuninnga atuisoq.